Meidän päivä: yksi tavallinen torstai

Mielestäni yksi blogimaailman mielenkiintoisimmista postauksista on päästä kurkkimaan vain tekstien kautta tutuksi tulleen bloggarin päivään. Niinpä, ketäpä ei kiinnostaisi päästä kärpäsenä kattoon toisen perheen arkirutiineihin ja saada oikein luvan kanssa heittäytyä uteliaaksi? Olen kolmen vuoden aikana julkaissut useamman meidän päivä -postauksen ja niitä toivotaan jatkuvasti lisää, joten tässä tulee meidän tavallinen torstai sairastelun vuoksi jo …

Jatka lukemista

Äidin uusi harrastus

Kaikkihan sitä tekevät…tai ainakin kokeilevat. Ehkä? Kaikki alkaa valinnasta, jossa avainasemassa ovat ensin sopiva malli sitten värit, kuviot ja materiaalin laatu – pitäähän sen tuntua hyvältä. Sitten piirretään, leikataan, neulataan ja tikataan, ja lopuksi sovitellaan ja ihaillaan. Lastenvaatteiden ompelu, eihän se voi olla vaikeaa? No niin minäkin ajattelin! Olen aloittanut uuden harrastuksen, kansalaisopiston lastenvaatekurssin. Menin …

Jatka lukemista

Pyörätuoliäidin valinta; Skip Hop -hoitoreppu

Kaupallinen yhteistyö Jollyroomin kanssa. Skip Hop Greenwich -reppu saatu bloginäkyvyyttä vastaan.  Pyörätuoliäitinä minun on ollut pakko panostaa monessa asiassa käytännöllisyyteen. A-murun vauva-aikana ostin vaunujen kanssa samaa sarjaa olevan hoitolaukun, joka imi sisäänsä kaiken mitä pienen vauvan kanssa tarvitsin aina vaihtovaatekerrasta vaippoihin. Ison hoitolaukun kuljettaminen sylissä oli kuitenkin hyvin haasteellista – varsinkin, kun siinä matkusti myöhemmin …

Jatka lukemista

Unelmana täysin esteetön koti

Kyllä, saatte sanoa sen ääneen ihan vapaasti; ”Minähän sanoin!”.   Olemme asuneet kodissamme nyt neljä vuotta. Kodissa, jossa on neljä makuuhuonetta, joista yhdessä Isimies tekee töitä, yhdessä leikitään lasten kanssa ja kahdessa nukutaan. Kodissa, jossa on viihtyisä, toki hieman pientä fiksausta ja nuorennusleikkausta kaipaava keittiö, ja paljon kaappitilaa purkeille ja purnukoille. Iso tilava kodinhoitohuone, ihana …

Jatka lukemista

Perheemme viikon lukkari

Vaikka perheessämme ei ole vielä yhtään koululaista, alkanut syksy on tuonut elämäämme säännöllisen rytmin, perheemme viikon lukkarin, joka on muodostanut juuri meille sopivan viikkorutiinin lasten kerhoista, koko perheen harrastuksista ja minun terapioista. Olen todella surkea ajankäytössä ja varsinkin muistamaan asioita, joten on todella lohdullista, että viikon tärkeimmät menot ovat aina samoihin aikoihin. Myönnettäköön kuitenkin, ettei …

Jatka lukemista

Henkilökohtainen avustaja, näkymätön työ?

Sairauteni aiheuttaman haittaluokituksen vuoksi minut luetaan vaikeavammaiseksi. Vaikeavammaisuus ei ole minulle häpeän eikä ylpeyden aihe, enkä ole antanut sen myöskään määritellä minua ihmisenä – olen vain minä, Selina. Sairauteni vuoksi olen oikeutettu erilaisiin tukitoimiin, joista isoin ja konkreettisin on vammaispalvelun myöntämä henkilökohtainen apu. Se, että saan päivittäin apua toiselta ihmiseltä, joka mahdollistaa itsenäisen kaltaisen elämän …

Jatka lukemista

Jännittävä muutosten syksy

Vaikka sanotaan, että elokuu on vielä kesäkuukausi, ajatukseni ovat siirtyneet jo vahvasti hiljalleen alkavaan syksyyn – eka kellastunut lehti bongattu! Isimies palasi viime viikolla töihin pitkän, mutta nopeasti kuluneen kesäloman jälkeen, ja se tarkoitti minulle ja lapsille normaaliin arkeen palaamista, tai no sen opettelua reilu kahden kuukauden lomalöllöttelyn jälkeen. Onneksi loman jälkeiseen arkeen palaamista rytmittää …

Jatka lukemista

Meidän perheen kesäpuuhapäivä

Mikä sai tavallisen kotiäidin heräämään viikko sitten ennen vieressään nukkuvan herätyskellon (vauva) herätystä siihen ihan oikeaan ja hyvinkin rasittavaan herätyskellon hälytysääneen? Se selviää, kun hyppäätte pitkästä aikaan mukaan meidän päivään, joka sisälsi hieman matkustamista, ihanien ihmisten tapaamista, jännittäviä kohtaamisia sekä mukavaa kesäpuuhaa perheille – tervetuloa mukaan meidän perheen kesäpuuhapäivään! Heräsin silmät ristissä ennen seitsemää herätyskellon …

Jatka lukemista

Miten minä voin ja kuulumisiani – minulle kuuluu jo hyvää!

Minulta on moneen otteeseen kysytty niin siviilissä kuin täällä blogimaailmassa, mitä sinulle kuuluu? Vastaan joka kerta lähes samalla tavalla; Vauva on ihana, hymyilee ja nauraa sekä kasvaa hurjaa vauhtia. Esikoinen on reipas isosisko, joka elelee täydestä sydämestään prinsessavaihetta ja mies on pitkällä ansaitulla kesälomalla. Meille kuuluu siis hyvää! Sitähän minulta kysyttiin, vai? No siis äitiys …

Jatka lukemista

Ne vauvavuoden unohdetut

L-murun vauvavuosi on saavuttanut kohta puolivälin ja hiljalleen vauva-arkemme on päässyt rankan alun jälkeen tasaiseen vaiheeseen, jota ainakin minä odotin jo kovasti. Vauva-arkemme ei kuitenkaan ole enää rauhallista vauvan tuoksun nuuhkuttamista, vaan se sisältää kiljuvan, joka paikkaan tarraavan ja kuolaavan (kohta) puolivuotiaan edesottamuksia ja uusien taitojen opettelua. On kuitenkin muutamia asioita, joita en vauvavuodesta muistanut …

Jatka lukemista