Meidän perhe lehdessä

Vitsit miten kekseliäs otsikko! Heh! Kesällä sain viestiä Meidän perhe -lehden toimittajalta. Hän kysyi perheemme kiinnostusta avata arkeamme heidän ruuhkavuosista kertovassa jutussa. Pienen neuvottelun jälkeen päädyimme suostua juttuun. Ruuhkavuodet on varsin ajankohtainen aihe meidän elämässä ja monesti sitä aihetta on käsitelty täällä bloginkin puolella. Blogin ansiota itse asiassa onkin, että meitä kyseiseen juttuun pyydettiin. Hieman …

Jatka lukemista

Löysin itseni uudelleen

Naimisiin meno kannattaa!  Pitkästä pitkästä pitkästä aikaa mulla on ollut ihan todella hyvä fiilis itseni kanssa. Tuntuu kuin jostain pölykerroksen alta olisi noussut ihan uusi tyyppi! Tällä viikolla olen pukenut joka päivä korkkarit, pukeutunut jopa mekkoihin, laittanut huulipunaa… Lisäksi shoppailin uusia vaatteita itselleni ja ihan vain itselleni… Hyvin hyvin hyvin epänormaalia mulle, joka yleensä kuljen …

Jatka lukemista

Epätoivon hetkellä

Elämä muistuttaa joskus yhtä suurta mustaa aukkoa. Jokainen valittu polku tuntuu päättyvän umpikujaan ja tekisi mieli luovuttaa. Elämällä ei ehkä ole suuntaa ja ahdistaa. Mullakin on elämässä ollut sellainen vaihe. Vaihe, missä oli jatkuvasti paha olla. Hetken todella tuntui, että olen niin pahasti umpikujassa, etten koskaan pääse pois. Nyt kun mietin tuota aikaa, en edes …

Jatka lukemista

Mutsikoodi

Työpäivä on ohi. Tulen suoraan kotiin. Kotiin jossa on hiljaista. Ei kiljahduksia, ei juoksuaskelia. Lapsi on lomailemassa mummilassa. Ah, lapsivapaa. Koko päivän töissä mietin menisinkö shoppailemaan yksin vai kenties terassille ja ulos syömään. Ihan mahtavaa päästä vähän tuulettamaan päätä lapsiperhearjen keskellä! Jäi haaveeksi mansikkamargaritat tällä(kin) kertaa! Kotona uhraan pari minuuttia pyykkihuollolle ja astianpesukoneelle. Lepäilen sohvalla, …

Jatka lukemista

Mekko nurinperin

Meillä oli tällä viikolla päiväkodin kevätjuhla. Odotin kevätjuhlaa innolla, lapset olivat taas harjoitelleet hienoja esityksiä meitä vanhempia varten. Haikeuttakin oli ilmassa, sillä osa lapsista lähtee syksyllä eskariin ja ihana päiväkotiryhmämme tulee hajoamaan. En uhrannut hirveästi ajatusta sille, mitä kevätjuhlaan puetaan päälle, niinpä kaivoin yhden vanhan neulemekon Alisalle ennen juhlaa. Meillä oli hieman hoppu, koska olimme …

Jatka lukemista

Päivä jolloin inhosin itseäni

Mä olen lihonut. Mä tiedän sen ja mä näen sen. Kymmenen liikakiloa hiipi varkain. En antanut sen niinkään haitata, farkut vaihtui legginseihin. Olin itselleni armollinen, enhän minä ennenkään ollut välittänyt pahemmin miltä näytän. Tuli jälleen kevät ja lämmin olisi tehnyt mieli pukeutua vähän kevyemmin, ei kaapuihin. Milläs pukeudut kun koko vaatekaapin sisältö oli vaihtunut varkain …

Jatka lukemista

Se on päivästä kiinni

Viime aikoina olen entistä enemmän huomannut, että mun mielialat vaihtelee vähän päivän mukaan. Toisena päivänä saatan olla todella tarmokas, toisena päivänä ihan rättiväsynyt. Sinänsä vähän hassua, ettei viikonpäivällä ole merkitystä, joskus saatan olla väsynyt alkuviikosta ja pirteä loppuviikosta, joskus taas päivastoin. Yöunillakaan ei tunnu olevan yksiselitteistä merkitystä, sillä joskus jaksaa lyhyemmillä unilla ja joskus taas …

Jatka lukemista

Pelon hetkiä ostoskeskuksessa

Kello lähestyy neljää iltapäivällä. Kannan ostoskasseja, olen shoppailemassa neljättä tuntia. V*tuttaa. Samulin piti käydä pikaisesti parturissa, ilman ajanvarausta. Siitä on nyt reilu kolme tuntia. Aina niitä miehiä saa odottaa, kiroan. En viitsi poistua enää kauppakeskuksesta, koska ulkona on kylmä ja sataa. Olen kierrellyt Kauppatorilla ja sen ympäristössä kylliksi. Päätän istahtaa keskusaukion portaalle, paikallisen nuorison tapaan. …

Jatka lukemista

Älä sitten vaan polta itseäsi loppuun!

Älä sitten vaan polta itseäsi loppuun! Lause jonka olen kuullut todella usein niin rakkaan mieheni suusta kuin äitinikin. Mulla on nykyään hassu tapa kerätä itselleni kaikenlaisia hommia ja juttuja. Olen mukana monessa asiassa ja mun harrastukset kieltämättä vie paljon aikaa. Uusina juttuina nyt luottamustehtävät urheiluseurassa (joskus sanoin, ettei enää ikinä ja nyt taas!) sekä aktiivisempi …

Jatka lukemista

Omanlainen erilainen

Mulla on usein tunne, etten kuulu mihinkään. Olen outolintu, vaikka olenkin ihan vaan tavallinen. Olen ulkopuolinen. En törmää kovinkaan usein ihmisiin, joiden kanssa tuntisin täyttä yhteenkuuluvuutta. Ei sillä, erilaisuus on rikkaus ja niin edespäin, joskus vaan vituttaa perustella omia harrastuksiaan, kiinnostuksen kohteita tai muita toisille ihmisille. Perustella sitä, että tällainen minä olen. Myönnetään, monet mun …

Jatka lukemista