Paina Enter hakeaksesi.

Blog image

Ensikosketus luisteluun

Lapsena lähes asuin luistelukentällä, sillä pienellä paikkakunnalla ei ihan hirveästi ollut tekemistä vapaa-ajalla, joten luistelemassa kulutettiin aikaa kavereiden kanssa. Opin hyvin aikaisin luistelemaan, koska äitini vei minua usein ulkojäille. Aikuisiällä ei ole kyllä tullut pahemmin luisteltua, mutta ehkä tulevaisuudessa?

Tänä talvena meillä odotettiin luistinradan jäädyttämistä enemmän kuin aikoihin! Luistimet oli hankittu Alisalle jo hyvissä ajoin. Toki olisimme voineet mennä jäähalliinkin, mutta hieman arkailin sitä koska:
– Alisa ei vielä osaa luistella
– Jäähallissa aikuinen ei voi olla kengillä jäällä
– Omista luistelukokemuksista on sen verran kauan, että en uskalla opettaa Alisa siten, että itselläni on luistimet jalassa.


Niinpä ilo oli suuri kun vihdoin kaupunki tiedotti lähikenttämme olevan luistelukunnossa. Heti Samulin saavuttua töistä kotiin puimme lämpimästi päälle ja kävelimme muutaman sadan metrin päähän luistinradalle. Olin yllättynyt miten hyvässä kunnossa kenttä ja pukuhuoneet olivat, vaikkei meidän kenttä ole mikään kaupungin pääkenttä.

Opetellaan luistelemaan

Ensimmäisen kerran tarkoituksena oli saada Alisa innostumaan luistelusta, ensimmäinen kerta kun on aina hieman jännittävä. Alisalla ei ollut hirveästi käsitystä siitä mitä luistelu edes on, joten alkuun hieman harjoittelimme luistimilla seisomista ja totuttelimme jäähän. 
Alkuun jännitin, että Alisa heittää hanskat tiskiin kun homma ei sujukkaan, mutta mitä vielä! Samuli piti kiinni ja Alisa huutaa luistellaan lisää! Eihän touhulla vielä ihan hirveästi luistelun kanssa ollut tekemistä, sillä pystyssä pysyminen oli prioriteettilistan kärjessä. Muutamat potkut saatiin kuitenkin aikaiseksi ja vähän ideaa siitä, miten luistelun pitäisi mennä.
Kovin kauaa Alisan jalat eivät luistimissa kestäneet, eikä tietysti ole syytäkään ensimmäisellä kertaa tuntikausia viettää luistimilla. Mikä tärkeintä, Alisa innostui ja harjoittelemme toivottavasti taas pian uudelleen! Seuraavilla kerroilla Alisa toivottavasti oppii luistelemaan tuen kanssa.
***
Vaikka nuorempana olinkin aktiivinen liikkuja, nykyään olen valitettavasti enemmän pullukka sohvaperuna. Toivottavasti nyt Alisan kasvaessa omakin aktiivisuuteni kasvaa, sillä ehdottomasti haluan Alisalle mahdollisuuden liikunnalliseen lapsuuteen ja kannustaa häntäkin aktiivisuuteen. Raikkaassa ilmassa ulkoilu teki itsellenikin terää ja kotiin tullessa luulin kellon olevan väärässä kun se oli niin VÄHÄN! Vähän eri fiilis itselläkin, jotenkin pirteämpi ja jaksavaisempi. Toivottavasti ensi kerralla saisin teille vähän parempia kuvia, nyt oli jo pimeää. Halusin kuitenkin jakaa nämä ensikokemukset teidän kanssa, oli niin kivaa! 🙂
Joko teillä on ensimmäiset luistelut tehty tälle talvelle?

http://ihanvaantavismutsi.blogspot.fi/

Comments

Leave a Comment