Täys kymppi

Huhhuh, kuukausi meni taas niin hurjaa vauhtia, ettei perässä tahdo pysyä. Viljami on tänään jo kymmenen kuukautta ja monta uutta juttua on taas opittu. Ensiaskeleet otettiin hieman yli yhdeksän kuukauden ikäisenä. Tällä hetkellä hän osaa vaihtelevalla menestyksellä kävellä pidempiäkin matkoja. Usein iltaisin, kun hän on hieman rauhoittunut, niin kävely sujuu parhaiten. Päivän hän on niin …

Jatka lukemista

Ensiaskeleita

Niin se vain vihdoin tapahtui, Viljami oppi kävelemään. Tuen kanssahan hän on kävellyt jo lähes pari kuukautta, mutta nyt hän lähti ilman tukea kävelemään. Kolme viikkoa sitten perjantaina, kun olin jumpassa ja kotiin tullessani Teemu kysyi, että mikä lasketaan ensiaskeleiksi? Vastasin, että no varmaan kun hän lähtee yksin ilman avustusta kävelemään. Ja sen hän oli …

Jatka lukemista

Äidin hemmotteluhetki: Bambuhieronta

Voitin aiemmin tänä vuonna eräästä blogiarvonnasta Elämyslahjojen lahjakortin. Jos joku ei tiedä mikä on Elämyslahjat, niin he myyvät lahjakortteja erilaisiin elämyksiin, kuten huonepakopeleihin, laskuvarjohyppyihin, formula-ajoihin ja hemmotteluihin. Sivustolta löytyy varmasti jokaiselle jotakin, ja se onkin oiva lahjaidea! Mä tutkin heti lahjakortin voitettuani sivustoa, ja päätin että haluan mennä johonkin hemmotteluun. Nyt kun Teemu on ollut …

Jatka lukemista

Puhelinhuijaus

Tämä on tarina siitä, kun minua todennäköisesti yritettiin huijata puhelimessa.  Minulla on puhelimessani käytössä Fonecta Caller sovellus, joka siis näyttää numeron perusteella että kuka soittaa. Jätän yleensä vastaamatta jos näen että kyseessä on joku kauppias, mutta tällä kertaa kun puhelin soi, oli numero ihan tavallinen 040-alkuinen, josta kauppiaat harvemmin soittavat eikä sovellukseni antanut mitään tietoja …

Jatka lukemista

Nyhtöpossua colakastikkeessa

Mun entisessä työpaikassa joskus viisi vuotta sitten maistoin ensimmäisen kerran nyhtöpossua. Tai silloin se oli listalla nimellä ylikypsä possu, ja mä rakastuin siihen. Se oli ihan taivaallisen hyvää, kylkeen vähän coleslawia ja annos ei juuri muuta tarvinnut. Se oli pitkään colakastikkeessa haudutettu, ja kerran aikaisemmin olen sitä kotona tehnyt. Silloin siitä jäi jotain puuttumaan, eikä …

Jatka lukemista

Maustekaapin muodonmuutos

Jatketaan vielä tämän postauksen verran kodin järjestelyjutuilla, sillä nyt kun inspiraatio järjestelyyn iski, niin sitä ei pysäytä millään. Seuraavana kyytiä sai meidän maustekaappi, joka on ollut tähän asti varmasti hyvin samanlainen kuin suurimmalla osalla ihmisistä. Täynnä maustepusseja, jotka putoilee aina kun kaapin avaa. Koska meille on alkanut kertyä Viljamin soseista tyhjiä pilttipurkkeja, päätin käyttää ne …

Jatka lukemista

SE kaappi

Tiedän, että jokaisella meillä on olemassa se kaappi. Kaappi johon tungetaan kaikki mikä halutaan äkkiä pois käsistä, eikä sille ole muutakaan paikkaa olemassa.  Meillä on hyvin rajallisesti kaappitilaa tässä asunnossa, enkä pidä sitä minään huonona asiana. Tulee pidettyä tavaramäärä minimissä, kun kaappeihin ei vain yksinkertaisesti mahdu enempää. Kun muutimme tähän, tuskailin että miten ihmeessä saadaan …

Jatka lukemista

Syyskuvia

Sain ensimmäisen ikioman kameran joskus kymmenen vuotta sitten, kun olin vielä ala-asteella. Se oli joku Olympuksen järkkärin ja digikameran välimuoto, mutta ihan sairaan hyvä! Siis ainakin siihen aikaan. Kuvailin sillä monta vuotta, kunnes se tippui linssi edellä maahan ja meni rikki. Taisin olla hetken ilman omaa kameraa ja kuvailin porukoiden kameralla, mitä milloinkin. Koska menin …

Jatka lukemista

Soseita ja sormiruokailua

Kun Viljami alkoi lähestyä puolen vuoden ikää, ja oli aika aloittaa kiinteiden maistelu, mua jännitti ja lykkäsin sitä kokoajan vaan pidemmälle ja pidemmälle. Vaikka olin lukenut aiheesta paljon, niin silti tuntui etten tiedä siitä mitään ja se vähän pelotti mua. Aloiteltiin ensin muutamalla eri soseella. Yhtä makua noin kolme päivää peräkkäin ja määrät oli todella …

Jatka lukemista

Mikä musta tulee isona?

Peruskoulun jälkeen mulla ei ollut mitään hajua mikä musta tulis isona, joten päädyin lukioon jotta saisin muutaman vuoden lisäaikaa miettiä. Lukion jälkeen mulla ei edelleenkään ollut hajua mitä haluaisin opiskella, joten hain lähihoitajaksi ja sosionomiksi, näille aloille ainakin olisi suuri mahdollisuus työllistyä. Olin kuitenkin sen verran hukassa elämäni kanssa, että mitkään opinnot ei siinä vaiheessa …

Jatka lukemista