Paina Enter hakeaksesi.

Blog image

Liian suuren iltapalan syöttäminen lapselle

Halusin kirjoittaa aiheesta joka on varjostanut meidän iltapalahetkiä pitkään. Oikeastaan tämä tilanne alkoi heti meidän esikoisen synnyttyä. Hän oli huono nukkuja ja heräsi paljon öisin. Ehkä johtuen hänen alhaisemmasta syntymäpainosta hän söi elämänsä ensimmäisten viikkojen aikana 1,5 tunnin välein ja vaikka välit toki pitenivät ajan myötä hänen yöheräämiset jäivät päälle. Kesti todella pitkään ennen kun hän nukkui ensimmäiset katkeamattomat yöunet. Ajattelin kaiken johtuvan nälästä. Kun hän vielä oli vauvaiässä odotin kuin kuuta nousevaa, että saisin antaa hänelle kiinteitä ruokia jotta pikkuhiljaa voisimme harventaa syömisväliä. Ja etenkin odotin sitä hetkeä kun hän nukkuisi paremmin yöllä eikä enää heräisi nälkään. Kuvittelin, että  hän nukkuisi hyvät yöunet jos vain varmistaismme, että hän syö ison iltapalan. Niinpä aloin keittämään hänelle aina ison annoksen puuroa ja istuimme pitkään ja hartaasti syöttämässä hänelle ruokaa ennen yöunia. Olin myös supertarkka siitä, ettei hän söisi mitään naposteltavaa muutamaan tuntiin ennen iltapalaa, muuten puuro jäisi syömättä. Olin melkein pakkomielteinen asian suhteen..

Kuukaudet ja lopulta vuodet kuluivat ja olin edelleen todella tarkka iltapalasta. Perheeseemme oli syntynyt toinen pieni tyyppi joka yhtälailla ilman kunnollista iltapalaa saattaisi herätä huutavaan nälkään yöllä. Yliväsyneenä sitä tekee melkein mitä vaan jotta saisi nukkua. Minun keino oli se, että keskityin iltapalaan. Istuimme joskus tunninkin ruokapöydässä (välillä kiukuttelevien lasten kanssa). Olin aivan varma, että niinä iltoina kun pieni suu ei avautunut puurolusikalle meillä olisi luvassa huono yö. Loruttelin, hassuttelin ja leikin ruokapöydässä jotta saisin lapset syömään. Näin jälkeenpäin olen tietenkin tajunnut, että kaikki nämä epätoivon hetket ja syömättömien iltapalojen yli itkeminen on ollut turhaa. Yli puolivuotiaan yöheräilyt ei tietenkään aina johdu nälästä. Hyvin syöty iltapala ei myöskään taannut katkeamattomia yöunia.

Olen vuosien mittaan luultavasti tarjonnut liian suuria iltapaloja lapsille. He ovat myös tottuneet syömään iltapainotteisesti ja vielä tänä päivänä meidän lapset syövät isoja iltapaloja ja kenties vastaavasti vähemmän illallisella. On tietenkin selvää, että vauvavuoden loputtua lapsen ei enää kuuluisi herätä nälkään öisin. Monen lapsiperheen yöheräämiset ei kuitenkaan lopu yösyöttöjen päätyttyä. Meidän lapset heräilee joskus edelleen öisin (onneksi nykyään harvemmin). Syy heräämiseen vaihtelee nykyään painajaisista kadonneeseen unipehmoleluun, mutta ei enää nälästä. On kuitenkin kestänyt aikansa, että iltapaloista stressaaminen loppui. Vaikka koen olevani järkevä ihminen on jännää, että mieli voi jäädä kiinni tällaisiin rutiineihin.

-Såfin

http://lapsiparkki.blogspot.fi/

Comments

Leave a Comment