Paina Enter hakeaksesi.

Blog image

Prinsessa Ruususen linnassa

Lupasin palata kertomaan meidän huikeasta retkestä Prinsessa Ruususen linnaan. Jotkut kutsuu sitä myös Kaunotar ja Hirviö-linnaksi koska kyseinen elokuva on kuvattu tässä paikassa. Linnan oikea nimi on kuitenkin Neuschwanstein:in linna ja se sijaitsee Etelä-Saksassa reilun tunnin ajomatkan päässä Münchenista. Tämä linna on juuri sellainen jonka saattaisi löytää minkä tahansa prinsessasatukirjan kannesta. Sellainen valtavan kaunis valkoinen linna jossa on paljon torneja ja joka sijaitsee kauniissa vuoriympäristössä veden läheisyydessä. Sen valkoisia suuria kiviä pitkin kiemurteli kasvustoa ja ainakin lapset olivat vakuuttuneita siitä, että löytäisimme sen muurista salaisen sisäänkäynnin. Muut turistit varmasti ihmettelivät miksi painelimme suuria kiviä linnan sisäpihalla. Heh. 
Saapuessamme linnalle päätimme ensin käydä näköalasillalla ottamassa kuvia kauniista ympäristöstä. Näköalasillalla käyminen oli yksi jännittävimmistä kokemuksista pitkään aikaan. Suoraa pudotusta sillalta oli reilusti yli 100 metriä. Vaikka sillan runko oli jykevästä raudasta tehty niin se oli päällystetty laudoilla ja muutama niistä oli enää löysästi kiinni ja heiluivat jalan painon alla. Voin kertoa, että vaikka päätin rohkaistua ja astua sillalle valokuvaamaan (sillä mitä en tekisi hyvän valokuvan eteen? hahaa..) niin käteni tärisi niin, että pelkäsin tiputtavani kameran. For the record: kyllä seurueemme miehetkin huokaisivat helpotuksesta kun astuivat sillalta takaisin maan kamaralle. Huh.
Parasta antia linnassa oli ehdottomasti sen ulkomuoto siinä keskellä alppimaisemaa. Sisältä linna muistutti hyvin tavanomaista linnaa ja 25 minuutin ohjattu kierros riitti hyvin antamaan käsityksen siitä miltä linnassa on ennenvanhaan näyttänyt. Lapset jaksoivat yllättävän hyvin pysyä mukana kierroksella joskin meidän pienin kanssamatkustaja tietenkin halusi testata miltä hänen iloiset kiljahdukset kuulostivat linnan kaikuvissa saleissa. Kun saimme kierroksen päätökseen lapset alkoivat jo olla melkoisen väsyneitä ja hemmottelimme itseämme istahtamalla hevoskärryyn joka vei meidät rauhalliseen tahtiin alas vuorilta takaisin parkkipaikalle. Yhtä prinsessakokemusta ja satoja valokuvia rikkaampana palasimme sinä iltana onnellisina takaisin hotelliimme.
Oletko sinä joskus vieraillut tällaisessa kunnollisessa ”prinsessa-linnassa”?
-Såfin
PS. lisää alppimaisemia ja kuvia meidän Saksan reissusta löydät täältä.
PPS. Jos harkitset linnassa käymistä huomioi seuraavat: Linnaan ei suinkaan ollut mitenkään helppo päästä. Saavuimme paikalle autolla joka piti pysäköidä melko kauas itse linnasta joka sijaitsi paljon korkeammalla vuorella. Parkkipaikan läheisyydestä oli järjestetty maksullinen bussikuljetus linnan läheisyyteen, mutta jono siihen oli melkoisen pitkä. Me päätimme kuitenkin jonottaa aikamme, sillä kävelyä olisi ollut noin 40 minuuttia ylämäkeä. Huh. Liput linnan sisään piti ostaa parkkipaikan läheisyydestä. Linnan sisään ei päässyt ilman ohjattua kierrosta jotka lähtivät tietyihin kellonaikoihin. Hyvin Saksalaista siis. Linnaan ei kannata ottaa lastenrattaita sillä siellä oli paaaljon portaita, eikä kantorinkkaa myöskään saanut ottaa sisätiloihin. Kantoliina tai muu vastaava on paras vaihtoehto pienen vauvan kuljettamiseen. Linnan sisällä ei saa valokuvata eikä jalkavoimat ole mitenkään pahitteeksi tällä retkellä. Kaikista vaivalloisista vaiheista huolimatta tämän linnan näkeminen on sen arvoista. Kerrassaan upea paikka!

http://lapsiparkki.blogspot.fi/

Comments

Leave a Comment